Menneet näyttelyt
TAIDEVALTAKUNTA ’24 -BIENNAALI
14.6.–8.9.2024
Hämeenlinnan taidemuseossa ja Kanta-Hämeessä kesällä 2024 toteutuva ensimmäinen Taidevaltakunta-biennaali tutkii, miltä tulevaisuuden Taidevaltakunta näyttää taiteilijoiden silmin. Annamme biennaalissa taiteelle ja taiteilijoille tulevaisuusvallan. Kesällä 2024 toteutuvaan biennaalinäyttelyyn valittiin 31 taiteilijaa tai taiteilijaryhmää 271 hakijasta. Valittujen teosten myötä biennaali ulottuu myös Taidevaltakunnan muille maakunta-alueille.
Taiteilija- ja teosvalinnoista vastasi ensimmäistä hakua varten koottu valintaraati. Siihen osallistui Taidevaltakunnan taustamuseoiden edustajien lisäksi viisi ulkopuolista asiantuntijajäsentä, jotka valittiin mukaan raatiin avoimen haun kautta. Valintaraati ilahtui hakemuksien myönteisestä suhtautumisesta tulevaisuuteen. Dystooppisten näkymien rinnalla hakemuksissa eli myös usko ja toivo paremmasta tulevaisuudesta. Taiteilijat ja tarkempaa tietoa biennaalista julkistettiin tammikuussa 2024.
Biennaalin taiteilijat:
Liina Aalto-Setälä, Tuuli Autio, Lotta Blomberg, Pirjetta Brander ja Janne Laine, Taija Goldblatt, Sirpa Haapaoja, Outimaija Hakala, Mollu Heino, Anni Honkajuuri, Heli Huotala, Sofi Häkkinen, Johanna Ilvessalo, Mari Järventausta-Lindertz, Sanna Kannisto, Marko Lampisuo, Jussi Lautu, Leena Lehti, Laura Lilja, Tuomas Linna, Juhana Moisander, Mäki-Nevala–Mottisenkangas, Jussi Nykänen, Hanna Oinonen, Harri Pälviranta, Johanna Rotko, J. Saari, Noora Schroderus, Sauli Suomela, Anssi Taulu, Noora-Maija Tokee ja Kimmo Ylönen.
Hämeenlinnan taidemuseo, Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva ja Tampereen taidemuseo toteuttavat Taidevaltakunta-biennaalia yhteistyössä osana seudullisen vastuumuseon taidemuseotehtävää. Kahden vuoden välein toteutettava kuvataiteen biennaali vuorottelee eri maakunnissa. Ensimmäinen biennaali nähdään Hämeenlinnassa ja Kanta-Hämeessä 2024. Tampereelle ja Pirkanmaalle biennaali levittäytyy 2026 ja vuonna 2028 Lahteen ja Päijät-Hämeeseen.
Taidevaltakuntakunta ‘24 -biennaali on saanut Museoviraston valtionavustusta ja Alfred Kordelinin säätiön apurahan.
Kiitos yhteistyöstä Hämeen liitto, Pirkanmaan liitto sekö Vanai Bistro & Bastu -ravintola.
Lue lisää Taidevaltakunnan omilta verkkosivuilta:
AJAN SYYT
Suomen Puupiirtäjien Seura 10 vuotta
24.11.2023–19.5.2024
Ajan syyt: Suomen Puupiirtäjien Seura 10 vuotta juhlistaa suomalaista puupiirrosta ennen ja nyt. Taidegrafiikan vanhin muoto elää monipuolisena, kokeilevana nykytaiteena, kulkien grafiikanlehdiltä kirjoihin ja kolmiulotteisiin teoksiin. Puupiirroksin käsitellään henkilöhistoriaa, muistia, luontoa ja tietoa.
Tässä näyttelyssä nähdään nykypuupiirroksia sekä teoksia Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmasta, varhaisista puupiirroksista moderniin taiteeseen. Mukana on teoksia mm. Akseli Gallen-Kallelalta, Hugo Simbergiltä ja Ellen Thesleffiltä. Näyttelykävijät voivat myös tutustua puupiirtäjien työvälineisiin ja puupiirrosten tekotapoihin.
CAMILLA VUORENMAA
Joustava sydän
20.10.2023–21.4.2024
Camilla Vuorenmaan (s. 1979 Tampereella) teokset käsittelevät usein ihmisyyteen ja inhimillisyyteen liittyviä kysymyksiä, kuten yksilön selviytymistä sekä myyttejä ja tarinoita. Joustava sydän -näyttelyn teoksissa Vuorenmaa tutkii erityisesti nuoruuteen, kasvuun ja perheeseen liittyviä teemoja ja näyttelyn teokset ammentavat vahvasti taiteilijan omasta elämästä ja kokemuksista.
Perhealbumista löytyneistä otoksista, klassikkosaduista ja 1980- ja 1990-lukujen toimintaelokuvien naissankareista inspiroituneissa teoksissa esiintyvät esimerkiksi Pinokkio, Mr Punch, Tuhkimo sisarineen sekä taiteilijan lapsuuden idolit, kuten Tähtien sota, Terminator sekä Alien -elokuvien prinsessa Leia, Sarah Connor sekä Ellen Ripley ja erilaiset eläinhahmot. 1990-luvun estetiikasta ja elokuvista inspiroituva taiteilija on nimennyt suurimman osan Joustava sydän -näyttelyssä nähtävistä uusista teoksista lainauksilla Terminator 2 -elokuvasta (1991). Saadessaan vaikutteita esimerkiksi pop-kulttuurista, elokuvista ja kirjallisuudesta Vuorenmaan teokset viittaavat myös kollektiivisesti jaettuihin kokemuksiin ja muistoihin.
VEXI SALMI JA YSTÄVÄT -MUISTONÄYTTELY
25.11.2022–22.10.2023
Vexi Salmi ja ystävät -muistonäyttely esittelee teoksia Vexi Salmen kokoelmasta.
Veikko Olavi ”Vexi” Salmi (21.9.1942 Hämeenlinna – 8.9.2020 Helsinki) keräsi elämänsä varrella mittavan taidekokoelman, jonka hän lahjoitti synnyinkaupungilleen ja sen taidemuseolle vuonna 2010 yhdessä puolisonsa Katri Wanner-Salmen kanssa. Vexi Salmen syntymästä tuli kuluneeksi 80 vuotta 21.9.2022. Hämeenlinnan taidemuseo juhlii tätä Vexi Salmi ja ystävät -muistonäyttelyllä, jossa esitellään kattava kokonaisuus Vexi Salmen taidekokoelmasta.
Näyttelyssä tuodaan esiin Vexi Salmen monia puolia esittelemällä taidekokoelman teosten lisäksi otteita hänen kirjallisesta tuotannostaan ja henkilöhistoriaan kuuluvaa esineistöä. Vexi Salmen kiinnostus keräilyyn, leikkisyys, tiedonjano, uteliaisuus, elämän ja katoavaisuuden pohdinta sekä myötätunto ja ymmärrys ihmisyyttä kohtaan näkyvät näyttelyn teemoissa.
RYÖMI, KONTI – VIESTI VAUVUUDESTA
15.11.2022–22.10.2023
Ryömi, konti – Viesti vauvuudesta -näyttely on kontattava tilateos ja erityisesti vauvoille ja vauvaperheille suunnattu elämystilallinen kokonaisuus. Tilaan ryömitään tai kontataan vauvaoven kautta. Teoksen ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Porissa sijaitsevan lastenkulttuurikeskus Kruunupään taiteilijat, joilla on pitkä kokemus taidetyöstä vauvojen kanssa.
BERNDT LINDHOLM – POLKUJA MAISEMAAN
9.6.–17.9.2023
Hämeenlinnan taidemuseo esittelee kesänäyttelyssään maisemamaalareidemme eturiviin 1800-luvulla kuuluneen taiteilijan Berndt Lindholmin (1841–1914) tuotantoa. Loviisassa syntynyt Lindholm tunnetaan erityisesti metsä- ja rannikkoaiheisista maisemamaalauksistaan. Näyttely valottaa Berndt Lindholmin kehittymistä opiskeluajoista yhdeksi Suomen ja Ruotsin keskeisistä maisemamaalareista. Esillä on taiteilijan uran kannalta merkittävien teosten ja taiteilijalle tunnusomaisten metsä- ja merimaisemien lisäksi varhaisia teoksia, piirustuksia ja luonnoksia.
Kuva: Reima Määttänen, Hämeenlinnan taidemuseo
Käännekohta – suomalaisia 1950–60-lukujen kirjankansia ja ajan innoittamaa kuvataidetta
Käännekohta paneutuu suomalaisten 1950–60-luvun kirjojen kansiin sekä kansi- ja kuvataiteen suhteeseen. Näyttely kuvaa suomalaisen kirjankansitaiteen yhtä kultakautta Martti Mykkäsen ja Ahti Lavosen tuotannon kautta. Mykkänen (1926–2008) oli graafikko, Lavonen (1928–1970) kuvataiteilija. Kumpaakin ajoi ilmaisun vapaus; toista hallitummin, toista hillittömämmin. Kaksi erilaista näkökulmaa aikaan ja kirjataiteeseen täydentävät toisiaan. Näyttelyn sisältö laajenee nykytaiteeseen: kuvanveistäjä Panu Rytkösen (s. 1983) teos The Roadtrippi – 1950-luvulta 2020-luvulle (2022) on saanut innoituksensa 1950–60-lukujen suomalaisista kirjoista ja niiden tekijöiden omistuskirjoituksista.
Elämän äärellä
Z-sukupolvea edustavat 15–20-vuotiaat nuoret suunnittelivat ja toteuttivat nykytaiteen näyttelyn taidemuseon Lohrmann-rakennukseen. Elämän äärellä -näyttelyn teokset on valikoitiin Hämeenlinnan taidemuseoon talletetusta Niemistö-kokoelmasta.
MEIDÄN VALINTAMME – Teoksia Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmista
Hämeenlinnan taidemuseon taidekokoelmat ovat uskomaton aarreaitta, johon taidemuseon henkilökunta on 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi yhdessä sukeltanut valitsemaan Meidän valintamme –näyttelyn teokset. Näyttely esittelee teoksia eri aikakausilta kokoelman kultakauden helmistä aina 2000-luvulle, taidemuseon kokoelman viimeisimpiin hankintoihin.
ARS FENNICA 2021, 15.10.201–3.4.2022
ARS FENNICA -palkintoa jakaa Henna ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiö ARS FENNICA sr. Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 30 vuotta ensimmäisen Ars Fennica -palkinnon jakamisesta. Juhlavuoden kunniaksi palkintoehdokkaiden teoksista koostuva näyttely nähdään säätiön perustajien kotikaupungissa, Hämeenlinnan taidemuseossa 15.10.2021–3.4.2022. ARS FENNICA 2021 -palkintoehdokastaiteilijat ovat Eija-Liisa Ahtila (Suomi), Anne-Karin Furunes (Norja), Jesper Just (Tanska), Viggo Wallensköld (Suomi) ja Magnus Wallin (Ruotsi).
Ars Fennica -näyttelyt Hämeenlinnan taidemuseossa
ARS FENNICA 2021 on kymmenes Ars Fennica -palkintoon liittyvä näyttely Hämeenlinnan taidemuseossa. Ensimmäisen Ars Fennica -palkitun taiteilijan näyttely Hämeenlinnan taidemuseossa järjestettiin vuonna 1998. Ars Fennica -näyttelyt ovat tuoneet ajankohtaista ja merkittävää kansainvälistä, erityisesti pohjoismaista, taidetta Hämeenlinnaan.
UUSI KAUNEUS – modernismin helmiä norjalaisen keräilijän Nicolai Tangenin kokoelmasta 13.5.–17.10.2021
Norjalaisen keräilijän Nicolai Tangenin kokoelma on maailman suurin yksityinen pohjoismaisen modernin taiteen kokoelma. Sen painopiste on toisen maailmansodan jälkeisessä abstraktissa taiteessa, mutta sen kaari ulottuu 1920-luvun avantgardesta 2000-luvulle.
VAHVA JA VÄRIKÄS SIVELLIN – MAIJA ISOLAN MAALAUKSIA 16.4.–12.9.2021
Maija Isola (1927–2001) työskenteli taidemaalarina lähes viisikymmentä vuotta. Parhaiten hänet tunnetaan Marimekolle suunnitelluista painokangasmalleista, joista monet ovat edelleen tuotannossa. Taidemaalarina hän on jäänyt kuitenkin tuntemattomaksi.
LYHYITÄ KERTOMUKSIA TAITEESTA 27.3.2020‒11.4.2021
Monien taideteosten takaa löytyy kiehtovia tarinoita. Näyttelyssä tutustutaan Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmien tunnettuihin ja tuntemattomiin teoksiin ja syvennytään teosten ja teoksissa kuvattujen henkilöiden tarinoihin.
KASARI – Taiteen 1980-luku 27.3.2020‒11.4.2021
Kasari johdattaa ”kuumalle” 1980-luvulle. Näyttely esittelee suomalaisen 1980-luvun kuvataiteen moninaisia ilmiöitä Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmista.
Kohtalona luovuus – ITE ja kumppani 23.10.2020–7.3.2021
ITE-taide juhlii 20-vuotisjuhlakiertueella yhdessä outsider- ja nykytaiteen parista saapuvien ystäviensä kanssa. Näyttelyssä kuljetaan eurooppalaisen outsider-taiteen ja ITE-taiteen luovuuden alkulähteille ja osoitetaan reittejä, joita seuraamalla yksittäiset teokset ja tarinat asettuvat osaksi suurempaa kertomusta. Matkalle mukaan on kutsuttu outsider-taiteesta ammentavia vieraita nykytaiteen kentältä Islannista, Isosta-Britanniasta ja Suomesta.
Oi Suomi – vaelluksia maisemaan 12.6.‒20.9.2020
Oi Suomi johdattaa suomalaisen maiseman äärelle. Näyttely kertoo tarinaa maisemataiteemme kehityksestä, sen piirteistä ja tyylipyrkimyksistä 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun ensi vuosiin. Näyttelyn teokset vievät aikaan, jolloin rakennettiin suomalaista maisemakuvastoa ja etsittiin omaa kansallista identiteettiä.
Luonnon helmassa – Anni Rapinoja 14.2.–10.5.2020
Kuvataiteilija Anni Rapinojan (s. 1949) työtovereita ovat metsän eläimet ja kasvit. Kun hän astuu työhuoneestaan pihamaalle ja metsään, luonto tarjoaa hänelle kaiken tarvittavan, kuitenkin aina omilla ehdoillaan.
Kotimaan kasvot 5.12.2018–16.2.2020
Käsitys suomalaisesta maisemasta muokkautui 1800-luvun lopulla. Tule kulkemaan tunnetuimpien taiteilijoittemme matkassa Suomen erämaamaisemista ihmisen muokkaamille kaskimaille ja kulttuurinäkymiin. Näyttelyssä on Eero Järnefeltin, Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja monien muiden kotimaan kuvia 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuun.
Kalle Carlstedt 26.4.2019 – 16.2.2020
Kalle Carlstedt (1891-1952) tunnetaan mestarillisista puupiirroksistaan. Niissä tulevat esiin taiteilijan tarkka muodontaju, viivan hallittu rytmiikka ja hienostuneet värisävyt. Aiheet liittyivät usein luonnontunnelmiin ja taiteilijaa onkin luonnehdittu ”metsien ja rantojen kulkijaksi”. Kotiseutu Sääksmäki ja Vanajaveden rannat olivat hänen maisemallisten teostensa lähtökohtana.
Tommi Toija – Omia kuvia 18.10.2019–12.1.2020
Tommi Toija (s. 1974) on yksi tämän hetken tunnetuimmista kuvanveistäjistämme. Toijan hämmentynein silmin katsovat hahmot ja niiden luoma omintakeinen maailma ovat löytäneet tiensä monien sydämiin.
Hjalmar Munsterhjelm 14.6.-15.9.2019
Hjalmar Munsterhjelm (1840–1905) on suomalaisen maisemataiteen klassikko. Hänen tunnelmalliset kuvauksensa hämäläisestä maalais- ja järvenrantamaisemasta, talvisesta saaristosta ja öisestä kuutamosta ovat ihastuttaneet taideyleisöä ja -keräilijöitä kautta aikojen.
