KALERVO KALLIO (1909–1969)
Työn muistomerkki
1937
graniitti
Hämeenlinnan kaupungin kokoelma

Kansainvälisesti tunnetun kuvanveistäjän Kalervo Kallion ensimmäinen julkinen veistos löytyy Härkätien ja Myllytien risteyksessä sijaitsevalta rinteeltä. Kallio toteutti Työn muistomerkin kunnianosoituksena niille raivaajasukupolville, jotka työstivät maan viljaviksi pelloiksi. Vuonna 1937 paljastetun graniittipaaden ylemmässä osassa on kylvävän maamiehen hahmo reliefinä ja alaosaan on kaiverrettu Eino Leinon runo.

Työ kunnia korkein ihmisen, myös voima ja voitto ja valta, mut´ päämäärä ei, johon hän pyrkivi puuttehen alta. Se kaukana on, on loppumaton rata kultainen rakkauden auringon. Tie, täydellisyys, mitä pyhintä pyys, kevät kerkee ja kypsytti sydämen syys – työ kunnia korkein ihmisen, myös voima ja voitto ja valta.

Veistosta on kutsuttu myös ´Maataloustyön muistomerkiksi´. Juhlavan veistoksen graniitti on louhittu Parolan kylän Sammon kalliosta Alajärven läheltä.

Veistoksen vaiheet

Tohtori Vilho Visa herätti ajatuksen muistomerkin pystyttämisestä. Vuonna 1935 Maataloustuottajain kokouksessa Hämeenlinnassa suunniteltiin suurta Maataloustuottajain Keskusliiton 20-vuotisjuhlaa Hämeenlinnaan. Juhla oli sopiva tilaisuus muistomerkin toteuttamiseen.

Ateneumin opiskelijoille järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voitti Kalervo Kallion kylväjä-aiheinen suunnitelma. Muistomerkin paikaksi valittiin Hämeenlinnan maalaiskunnan Viisarilla sijaitseva rinne Härkätien ja Myllytien risteyksessä. Muistomerkin ympäristö oli 1930-luvulla hyvin erilainen kuin nykyisin. Toisella puolella oli juhlava mäntymetsikkö, ja toisella puolella avautuivat Parolan kylän laajat pellot.

Hämeenlinnan maalaiskunnan Maataloustuottajain yhdistys ja Etelä-Hämeen liitto toteuttivat Työn muistomerkin. Juhlallinen paljastustilaisuus pidettiin 3.7.1937. Läsnä oli tasavallan presidentti Kyösti Kallio ja noin 3000 hengen juhlavierasjoukko.

Vuonna 1948 Hämeenlinnan maalaiskunnassa toteutui alueliitoksia, ja Parolan kylä yhdistettiin Hämeenlinnan kaupunkiin. Työn muistomerkki liitettiin kaupungin julkisten veistosten kokoelmaan.

Kalervo Kallio

Kuvanveistäjä Kalervo Niilo Kallio syntyi 28.3.1909 Nivalassa. Hänen isänsä oli tasavallan presidentti Kyösti Kallio (presidenttinä 1937–40).

Kalervo Kallio oli kansainvälisesti tunnettu kuvanveistäjä. Hän piti yksityisnäyttelyitä Helsingissä, Göteborgissa, Tukholmassa ja Washingtonissa. Kallio teki lukuisia sankaripatsaita, muistomerkkejä ja julkisia veistoksia, joista Työn muistomerkki oli ensimmäinen. Hän sai toisen palkinnon Mannerheimin ratsastajapatsaskilpailussa vuonna 1954. Kalervo Kallio kuoli 2.11.1969 Helsingissä.