Lukiokatu 4:ssä sijaitseva talo oli pitkään Suomen maanpuolustuksen käytössä. Siinä toimi Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin esikunta vuosina 1921-1944 ja Hämeenlinnan sotilaspiirin esikunta vuosina 1944-1990. Talon seinässä olevan muistolaatan paljastustilaisuus pidettiin kesäkuun alussa 1991 osana puolustusvoimien lippujuhlapäivän tapahtumia.

Suojeluskuntien harjoittama vapaaehtoinen aseellinen maanpuolustustyö oli kansalaissodan jälkeen kiinteä osa varuskuntien toimintaa. Aluksi sotakomisariaatti vastasi suojeluskunnista sekä lisäksi kutsunta-asioista. Suojeluskuntien asiat siirtyivät vuonna 1919 sotakomisariaatilta erityisille suojeluskuntapiireille.

Suojeluskuntapiirin esikunnan tehtävänä oli johtaa ja ohjata suojeluskuntatoimintaa. Esimerkiksi vuonna 1929 Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin jäsenmäärä oli yli 5100 miestä ja toiminnassa oli mm. 9 konekivääriosastoa, 24 polkupyöräosastoa ja 6 ratsuosastoa.

Suojeluskuntapiirin esikunta muutti 1930-luvun alussa Hämeen Suojan tiloihin Palokunnankadulle ja tilalle Lukiokatu 4:n taloon tuli Hämeenlinnan sotilaspiirin esikunta. Sotilaspiirit aloittivat toimintansa 1932, kun Suomen maanpuolustusjärjestelmä muuttui aluepohjaiseksi. Niiden tehtävänä oli huolehtia liikekannallepanovalmiudesta. Aikaisemman järjestelmän puutteena oli ollut mm. juuri tämän valmiuden puuttuminen. 1960-luvulla sotilaspiirien tehtävänkuva laajentui huomattavasti ja siihen sisällytettiin mm. puolustusvoimien yhteiskuntasuhteista vastaaminen. Puolustusvoimissa toteutetun hallinto-organisaation keventämisen myötä sotilaspiirit lakkautettiin vuoden 1993 alusta lähtien.

Nykyään suojeluskuntapiirin ja sotilaspiirin esikunnan talossa on historiallisen museon kotimuseo Palanderin talo. Kotimuseossa näkyy myös talon historia maanpuolustuksen käytössä. Sinne on sisustettu suojeluskunnan piiripäällikön huone 1930 -luvun asussaan.

Lue lisää:
Hämeen Suoja
Maanpuolustuskivi