Uno Cygnaeuksen muistomerkki
Kivijärvi, Harry
1965
Hämeenlinnalaissyntyinen Uno Cygnaeus teki merkittävää työtä Suomen kansakoululaitoksen kehittäjänä. Arkkitehti Viljo Revellin aloitteesta kuvanveistäjä Harry Kivijärveltä tilattiin ”Suomen kansakoulun isänä” tunnetun Cygnaeuksen muistomerkki. Klassisista teemoista kiinnostuneen Kivijärven punaiseen graniittiin veistetty teos paljastettiin lokakuussa 1965. Sen pronssisesta jalustasta löytyy muistoteksti sekä Cygnaeuksen reliefimuotokuva.
Upseerirannan muistolaatta
Jorma Parkkari
2006
Linnan kasarmilla alettiin kesällä 2005 peruskorjata vuonna 1913 rakennettua punatiilistä arvotaloa, jonka omistaa Kruunuasunnot Oy. Siihen tehtiin vuokrattavia huoneistoja. Perusparannetun talon harjannostajaisia vietettiin 12.1.2006 ja niiden yhteydessä paljastettiin kuvanveistäjä Jorma Parkkarin suunnittelema muistolaatta talon päätyyn. Samalla talo nimettiin Upseerirannaksi.
Vanhan ortodoksikirkon ja kirjaston muistolaatta
2000
Lokakuun alussa vuonna 2000 kiinnitettiin Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen porraspylvääseen muistolaatta, jossa kerrotaan rakennuksen historiasta. Aloitteen laatan hankinnasta teki Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta.
Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki
1929
Hämeenlinnan pääkirkon Raatihuoneenkadun puoleisella sivustalla on muistokivi Suomen sisällissodassa henkensä menettäneiden valkoisten muistoksi. Kysymys muistomerkin pystyttämisestä oli ollut esillä jo vuodesta 1923, mutta muistomerkin hankinnasta päätettiin lopullisesti vasta vuonna 1928.
Vasikanjuottaja
Veuro, Aukusti
1946
Hämeenlinnan taidemuseon edustalla on kaunis veistos vasikkaa juottavasta tytöstä. Kuvanveistäjä Aukusti Veuro on kuvannut elävästi ihmisen ja eläimen lämminhenkistä suhdetta. Veistos on eräänlainen työn muistomerkki – se on kunnianosoitus maaseudun naisten ansioille karjanhoidon saralla. Teoksen nimi on Vasikanjuottaja, ja se on jo yli 60 vuoden ajan ilahduttanut Viipurintien sillan kulkijoita.
Vuoden 1863 kielireskripti
Ahto Numminen
1963
Keisari Aleksanteri II saapui heinäkuussa 1863 tarkastusmatkalle Parolan varuskuntaan. Matkan yhteydessä hän otti maaherran virkatalossa Hämeenlinnassa vastaan senaattori J.V. Snellmanin, joka oli vedonnut keisariin suomen kielen aseman vahvistamiseksi. Tilaisuudessa ministerivaltiosihteeri Armfelt esitteli kielireskriptin eli käskykirjeen, jonka keisari sitten allekirjoitti.
