Matti Helenius-Seppälän muistolaatta
1950
Matti Helenius-Seppälä (1870-1920), joka asui lapsuutensa ja nuoruutensa Hämeenlinnassa, tunnetaan ennen kaikkea työstään raittiusliikkeen hyväksi. Hänen teoksestaan Alkoholikysymys tilastotieteen valossa tuli vuosikymmeniksi alansa perusteos. Helenius-Seppälä toimi Raittiuden Ystävien sihteerinä ja Raittiusjärjestöjen keskustoimiston johtajana. Hänen aloitteestaan kerättiin laaja kansalaisadressi kieltolain puolesta vuonna 1915, pari vuotta ennen lain voimaantuloa. Hän oli myös Kristillisen työväenpuolueen perustajajäseniä ja vakuuttunut siitä, "että sosialismin aate ja kristinusko eivät ole ristiriidassa keskenään". Helenius-Seppälä vaikutti Helsingissä vuodesta 1894 alkaen.
Matti Kurjensaaren muistolaatta
1972
Kirjailija ja kulttuurikriitikko Matti Kurjensaari (1907-1988), vuoteen 1939 Salonen, syntyi ja kasvoi Hämeenlinnassa. Ylioppilaaksi hän pääsi Hämeenlinnan lyseosta. Hänen 1930-luvun lopulla ilmestyneet esikoisteoksensa antoivat jo viitteitä siitä, mitä tuleman pitää: esseetyylistä yhteiskuntakritiikkiä.
Muistoreliefi sotalapsille
2005
Hämeenlinnan rautatieasemalla paljastettiin 24.4.2005 Jari Männistön suunnittelema muistoreliefi sotalapsille. Reliefin on hankkinut Hämeen sotalapset ry, joka perustettiin lokakuussa 2004. Yhteistoiminnan entisten sotalasten kesken Hämeenlinnan seudulla käynnisti Anneli Eskola, sotalapsi itsekin.
Nahkurien ammattikunnan muistomerkki
Jauhiainen, Oskari
1958
Keskustassa sijaitsevan entisen postitalon rakennustöiden yhteydessä maakerroksista löydettiin vanhoja parkkisammioita ja parkittuja nahkoja. Löytöjen innoittamana postitalon urakoitsijat julistivat kuvanveistokilpailun, jonka voitti kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen. Hän sai tehtäväkseen suunnitella Nahkurien ammattikunnan muistomerkin, jolla haluttiin kunnioittaa käsityöläisten vanhoja ammattikuntia. Vuonna 1958 paljastettu realistinen veistos esittää karvaria, joka pitelee vuotia ja niin sanottua stryykkäysrautaa.
Nuoruus
Jansson, Viktor
1931
Hämeenlinnan entisen kirjaston ja nykyisen Kumppanuustalon puistikkoa koristaa klassisen hienostunut veistos nimeltään Nuoruus. Kuvanveistäjä Viktor Janssonin kipsimallin mukaan valetun pronssiveistoksen mallina toimi aikoinaan Janssonin kuvataiteilijatytär Tove, joka tuli tunnetuksi muumien luojana. Viktor Jansson toteutti tuottoisan uransa aikana useita sankaripatsaita, muotokuvia sekä hautamuistomerkkejä, muun muassa vapaudenpatsaat Lahteen ja Tampereelle.
Olympialaisten 5-ottelun muistolaatta
1962
Hämeenlinna oli Helsingin vuoden 1952 kesäolympialaisten toinen isäntäkaupunki. Olympialaisten nykyaikaisen 5-ottelun osuus käytiin Ahvenistolla. Kaupungin urheilulautakunta hankki tapahtuman kunniaksi vuonna 1962 muistolaatan. Niin paikalliset kuin matkailijatkin olivat "usein ihmetelleet, ettei tästä huomattavasta ja harvinaisesta tilaisuudesta ole säilytetty minkäänlaista merkintää urheilukeskukseen".
Olympialaisten maahockeyotteluiden muistolaatta
1988
Hämeenlinna oli vuoden 1952 kesäolympialaisten toinen isäntäkaupunki Helsingin ohella. Hämeenlinnassa Kaurialan kentällä järjestettiin puolet olympialaisten maahockeyotteluista. Nykyaikainen 5-ottelu käytiin Ahvenistolla.
Paavo Cajander
Sailo, Alpo
1933
Hämeenlinnalaissyntyisen Paavo Cajander työ runoilijana ja suomentajana vaikutti merkittävästi kotimaisen runouden kehitykseen. Hämeen Heimoliitto tilasi Cajanderin näköisveistoksen kuvanveistäjä Alpo Sailolta, joka oli myös syntyjään hämeenlinnalainen. Kesällä 1934 Toripuistossa paljastettu pronssinen muotokuva edustaa kuvanveistäjälle tunnusomaista tyyliä, joka sai vaikutteita antiikin klassisesta veistotaiteesta.
Paikka
Larjo, Olli
2003–04
Hattelmalan päiväkodin pihassa on suurikokoinen maakumpu, jonka laelta löytyy neljä lasten piirrosten koristelemaa pronssista linnunmunaa. Kuvanveistäjä Olli Larjon ajan kuluessa muuntuva ympäristötaideteos Paikka sisältää myös kivien sisältä kantautuvan äänimaailman ja kaksitoista tervaleppää, joita pidettiin sielunpuina suomalais-ugrilaisessa mytologiassa. Puiden kasvaessa niiden keskipisteeseen jää aukko, josta voi seurata tähtikuvioita.
Rainer Ansalahden muistolaatta
2001
Ahveniston Suojeluyhdistys sai Rainer Ansalahden (1931-2000) muistolaatan alkukesästä 2001. Sen lahjoitti edesmenneen ystävänsä muistoksi hautakiviveistäjä Matti Kaila ja laatta sijoitettiin Ahveniston urheilukeskuksen kahvioon.
