Hämeenlinnan taidemuseo

Hämeenlinnalaisen Hotelli Punaportin edustalta löytyy todennäköisesti maamme suurin yhtenäisestä kivilohkareesta tehty monumentti. Kuvanveistäjä Matti Peltokangas kertoo Kevät-veistoksen kaarien symboloivan elämää. Punaisesta pallograniitista tehty jykevä veistos paljastettiin yleisölle 13.10.1988. Useista julkisista teoksistaan tunnettu taiteilija käyttää mielellään suomalaista kiveä, koska se tarjoaa rajattomia mahdollisuuksia.

Raatihuoneenkadun kävelykadulla liikkuvia tervehtii Pertti Kukkosen veistos nimeltä Kohtaaminen. Hämeenlinnalaissyntyisen kuvanveistäjän näyttävä teos koostuu kahdesta toisiinsa nojautuvasta kappaleesta ja kahdesta vesialtaasta, joiden vuoroin nouseva ja laskeva pinta tuo teokseen ajallisen ulottuvuuden. Yhdessäoloa symboloiva veistos on toteutettu kuparibetonista, joka on Kukkosen maailmanlaajuisesti patentoitu keksintö.

Nykyisen Koulutuskeskus Tavastian pihaa Myllymäen laella komistaa kuvanveistäjä Raimo Heinon Konerytmi. Lukuisista julkisista veistoksista sekä mitalitaiteestaan tunnettu Heino toteutti kaksiosaisen veistoksensa 1970-luvulla silloisen Hämeenlinnan teknillisen koulun pihalle teräslevystä ja singelibetonista. Myös nimillä ’Humaltunut kampiakseli’ ja ’Teknillinen ratkaisu’ tunnetun teoksen yläosa kuvaa osuvasti koneen osien rytmiikkaa.

Hämeenlinnan pääkirjaston edusta sai oman veistoksensa kirjastotalon avajaisten yhteydessä vuonna 1983. Kuvanveistäjä Nina Ternon Kullervo valettiin pronssiin Järvenpäässä. Hämeenlinnan musiikkiopiston pianonsoiton opettajana 1960-luvulla työskennellyt taiteilija on tunnettu ratsastaja-aiheistaan, joissa hän käsittelee ihmisen ja luonnon suhdetta. Kullervo Kalervonpojan neidonryöstöä kuvaava veistos toimii myös kunnianosoituksena menneille sukupolville.

Moni paikallinen kuuluisuus on saanut oman muistomerkkinsä Hämeenlinnaan. Larin-Kyöstin Seuran aloitteesta Larin-Kyöstin patsas päätettiin pystyttää runoilijan syntymä- ja kotikaupunkiin. Veistos tilattiin hänen läheiseltä ystävältään, kuvanveistäjä Mikko Hovilta, ja runoilijapatsas paljastettiin Toripuistossa juhannusaattona vuonna 1962. Paljastustilaisuuteen osallistunut Hovi korosti taiteessaan muodon yksinkertaisuutta, huumoria ja omintakeisia oivalluksia.

Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Larin-Kyösti toivoi jo elinaikanaan, että hänen syntymäkotinsa saisi oman muistomerkkinsä. Runoilijan toive täyttyi kesällä 1949, jolloin kuvanveistäjä Aukusti Veuron toteuttama pronssireliefi paljastettiin Tampereentien varrella sijainneen syntymäkodin paikalla. Lukuisista julkisista veistoksistaan tunnettu Veuro opiskeli aikoinaan kuvanveistäjä-professori Emil Wikströmin johdolla, ja palkittiin Grand Prix -palkinnolla Pariisin maailmannäyttelyssä.

Hämeenlinnan Raatihuoneenkadun kävelykadulta löytyy Linjaali, kolmen taiteilijan yhteisteos. Valokuvataiteilija Marjukka Vainion kolmiosaisesta kasviaiheisesta kuvasta sekä kahden kirjailijan, Riitta ja Olli Jalosen, teksteistä koostuva teos on toteutettu menetelmällä, jossa kuviot syövytetään betonin sileään pintaan. Menneisyyden juuria ja uuden ajan ilmaisua laatoissaan yhdistelevä Linjaali on ensimmäinen tällä menetelmällä toteutettu julkinen teos.