Höyhensaaren ja Ensio Kurki-Suonion muistolaatta
1999
Rauhankatu 3:ssa, Paavonkulmassa, toimi vuosina 1929-1968 synnytyssairaala. Sen perusti Ensio Kurki-Suonio ja toiminta-ajatuksena oli antaa äideille – eikä pelkästään varakkaille äideille – mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä hoitoa. Sairaalassa jopa käytettiin siihen aikaan hyvin harvinaista vierihoitoa. Kurki-Suonio korosti myös aina rintaruokinnan tärkeyttä, sillä hän uskoi sen mm. parantavan äidin ja lapsen välistä suhdetta.
Ilves
Finne, Gunnar
1920-luku
Kuvanveistäjä Gunnar Finnen Ilves-veistos tarkkailee neljän metrin korkeudesta Hämeenlinnan torin elämää. Graniittipylvään päälle 1920-luvulla asetettu klassinen pronssiveistos on tärkeä osa arkkitehti Oiva Kallion suunnittelemaa pankkirakennusta. Viime vuosisadan alkupuolen merkittäviin kotimaisiin kuvanveistäjiin lukeutuvan Finnen julkisiin teoksiin kuuluvat myös Topeliuksen muistomerkki Helsingin Teatteriesplanadilla sekä Eduskuntatalon julkisivua koristavat 14 pylvästä.
J.K. Paasikiven muistolaatta
1959
Juho Kusti Paasikivi (1870-1956) vaikutti Suomen politiikan ja talouden keskiössä erilaisissa julkisissa tehtävissä yli 50 vuoden ajan. Hänen uransa huipentui presidenttikauteen 1946-1956. Sitä ennen hän ehti toimia mm. rauhanneuvottelijana, Moskovan-lähettiläänä, pääministerinä ja 20 vuotta suuren Kansallis-Osake-Pankin johtajana.
Jean Sibeliuksen muistolaatta lyseolla
1960
Säveltäjä Jean Sibelius (1865-1957) syntyi ja kävi koulunsa Hämeenlinnassa. Kerrotaan, että hänen improvisointinsa pianon ääressä ei kouluaikoina herättänyt suurtakaan kunnioitusta. Koulukaverit saattoivat kärsimättöminä tokaista: - Painu sinä Sibelius siitä rimputtamasta, että Ringvall pääsee soittamaan!
Jean Sibeliuksen syntymäkodin muistolaatta
2000
Säveltäjä Jean Sibelius (1865-1957) syntyi ja kävi koulunsa Hämeenlinnassa. Hänen syntymäkotinsa seinään kiinnitettiin nykyinen messinkinen muistolaatta vuonna 2000. Aiemmin julkisivussa on ollut graniittinen muistolaatta, joka paljastettiin 8.12.1946. Se oli ensimmäinen muistolaatta, jonka samana vuonna perustettu kaupungin kulttuurilautakunta paljasti.
Jean Sibelius
Tapper, Kain
1964
Puistoissa voit myös törmätä hämeenlinnalaisiin suurmiehiin. Näistä tunnetuin lienee säveltäjämestari Jean Sibelius, jolle Hämeenlinnassa on omistettu oma puistokin. Keskeiseltä paikalta nimikkopuistonsa siimeksestä Nuori Sibelius seurailee kaupungin elämää ja puistossa liikkujia. Kuvanveistäjä Kain Tapperin vaikuttava veistos on vuodelta 1964. Jean Sibeliuksen varhaisvuosien tunnelmaa voi aistia muutaman korttelin päässä puistosta sijaitsevassa Sibeliuksen syntymäkoti -museossa.
Juhana Idänpään-Heikkilän muistolaatta
1977
Idänpään Heikkilän varakkaan tilan isäntä Juhana (1818-1890) oli aikansa valistuneimpia talonpoikia. Hän saavutti menestystä kunnallismiehenä jo nuorella iällä ja oli kansakouluaatteen tarmokas tukija.
Karhut
Stigell, Robert
1906
Vehreä Aulangon puistometsä on matkailijoiden kestosuosikki. Entisen Karlbergin kartanon mailla sijaitsee Aulangonvuori, jonka näkötornista avautuu säveltäjä Jean Sibeliustakin inspiroinut kansallismaisema. Vuorelta alas rantaan laskeutuvat kiviportaat johdattavat Karhuluolalle, joka toimii kotina kuvanveistäjä Robert Stigellin Karhut-veistokselle. Näyttävä vuolukiviveistos valmistui vuonna 1906 ja jäi palkitun taiteilijan viimeiseksi suureksi veistokseksi.
Karjalaan jääneiden vainajien muistokivi
1954
Luovutetun Karjalan alueelle haudattujen vainajien muistokivi paljastettiin 10.10.1954. Se sijaitsee Kirkkopuistossa, pääkirkon Hallituskadun puoleisella sivustalla. Kiven paljastamispuheessa maisteri P. Korven-Korpinen lausui sen merkityksestä, että "Hämeenlinnan karjalaiset ovat tämän kiven avulla tahtoneet saattaa kalleimpiensa muiston tänne, samalla kun nyt paljastettava muistokivi muodostaa heille sen kiintopisteen, jonka äärellä he voivat hiljentyä muistelemaan niitä vainajien lepopaikkoja, joiden luokse ei enää ole mahdollisuuksia päästä."
Kartio
Neeme Külm
2020
Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n rakennuttaman pysäköinti- ja palvelulaitos Pöölin julkisivun hyväntuulinen, punaiseksi maalattu Kartio-teos näkyy kauas. Teos on virolaisen kuvanveistäjä Neeme Külmin (s. 1974) Yli kuusimetrinen teos, joka on valssattu ja hitsattu ruostumattomasta teräksestä. Kartio on ensimmäinen julkinen taideteos Hämeenlinnan Asemanrannan alueella ja osa Asemanrannan taideohjelmaa.
