Kirjailija Hilja Haahden (1874-1966) syntymäkodin paikalla olleen talon muistolaatta paljastettiin 22.5.1957. Iäkäs kirjailija oli itsekin paikalla puolisoineen. Puhuessaan tilaisuudessa hän sanoi olevansa hartain sydämin läsnä ja muistavansa lapsuudenkotinsa sisustuksestakin joitain yksityiskohtia, vaikka olikin vasta 4-vuotias muuttaessaan siitä toiselle puolelle kaupunkia. ”Tällä paikalla on minuun ihmeellinen vetovoima”, hän kertoi. Haahti aloitti kirjoittamisen jo nuorena, mihin paljon vaikutti se, että hänen äitinsä oli ensimmäinen suomeksi kirjoittanut naiskirjailija Theodolinda Hahnsson.

Kaupungin kulttuurilautakunta ryhtyi hankkimaan muistolaattaa asianajaja Harald Toivolan ehdotuksesta. Hilja Haahti oli ajallaan erittäin pidetty kirjailija ja hänen kristillis-romanttinen tuotantonsa puhutteli laajaa lukijakuntaa. Haahden teoksissa usein toistuva aihemaailma on puhtaan maalaiskulttuurin ja turmeltuneen kaupunkikulttuurin sekä uskovien ja ei-uskovien välinen vastakkainasettelu. Tämä on havaittavissa esimerkiksi suositussa Kaurialan kartanon väestä kertovassa romaanisarjassa. Teoksissaan Seija tyttösen tarina ja Kaukaisten aikojen takaa Haahti kuvaa Hämeenlinnaa.

Haahden hengellisistä runoista monia on sävelletty lauluiksi, kuten ”Tule kanssani Herra Jeesus”. Hän on myös suomentanut lukuisia suosittuja lauluja, esimerkiksi laulut ”Maa on niin kaunis” ja ”Äidin sydän”. Hilja Haahden elinaikana taiteen ja uskonnon suhde kuitenkin etääntyi ja kristillinen populaarikirjallisuus menetti arvostustaan. Haahti yritti taistella tätä kehitystä vastaan, mikä näkyi sekä hänen tuotannossaan että kielteisissä arvioinneissa, joita siihen kirjallisuusarvostelijoiden taholta kohdistui.