Talon historia

Ensimmäinen suomenkielinen normaalilyseo, Hämeenlinnan Normaalilyseo, aloitti toimintansa vuonna 1873. Se oli maan tärkein suomenkielinen ylioppilastutkintoon valmistava koulu, jonka opetuksen laatua yliopiston kasvatustieteen professorin tuli valvoa. Normaalilyseon aktiivisten ja lahjakkaiden opettajien myötä pääkaupungin suomalaisen sivistyneistön suomalaisuushenki alkoi tuntua vahvana Hämeenlinnassakin.

Hämeenlinnan Normaalilyseoon saapui oppilaita myös kauempaa. Ensimmäisenä toimintavuonna aloittaneista koululaisista lähes puolet tuli muualta kuin Hämeenlinnasta. Pyrkijöitä oli usein paljon enemmän kuin kouluun oli mahdollista ottaa. Alkutaipaleen oppilaisiin kuuluivat myös tuleva tunnettu säveltäjä Jean Sibelius ja tuleva presidentti Juho Kusti Paasikivi. Koulun hengessä sen kasvatteihinkin tarttui into mm. kielitieteellisiä ja luonnontieteellisiä harrastuksia kohtaan.

Normaalilyseo siirrettiin jo vuonna 1885 Helsinkiin. Pääkaupungin suomalaisen sivistyneistön piireissä oli alusta lähtien vastustettu suomenkielisen normaalilyseon sijoittamista Hämeenlinnaan, periferiaan, jossa koululla ei uskottu olevan kehittymismahdollisuuksia. Katsottiin, että normaalilyseon perustaminen Hämeenlinnaan ilmensi ruotsinkielisten piirien nuivaa asennetta suomenkielistä kulttuurielämää kohtaan.

Hämeenlinnan kulttuurielämään normaalilyseo kuitenkin vaikutti suotuisasti. Muutamat normaalilyseon opettajista jäivät Hämeenlinnaan uuden klassillisen lyseon opettajiksi ja jatkoivat aktiivista toimintaansa vanhan koulun hengessä. Eräät heistä esimerkiksi toimittivat paikallista sanomalehteä, Hämeen Sanomia.

Muistolaatan historia

Muistolaatan ensimmäisen suomenkielisen normaalilyseon kunniaksi paljasti Lyseon Entisten Oppilaiden yhdistys. Paljastamistilaisuus kuului syyskuussa 2003 vietetyn Lyseon 130-vuotisjuhlan ohjelmaan. Tapausta oli juhlistamassa mm. sanoittaja, kirjailija Vexi Salmi, joka juhlan yhteydessä valittiin Vuoden lyseolaiseksi.