Paikallisen kirkkoherran poika Fredrik Cygnaeus syntyi Hämeenlinnassa 1.4.1807. ”Tosin Hollolan kirkkoherrakunta vei jo v. 1811 Hämeenlinnalta lahjakkaan ja tarmokkaan kirkkoherran ja 4-vuotias Fredrik sai samalla siirtää leikkihevosensa Vanajaveden rantapenkereltä Hollolan pappilan pihamaalle”, lausui muistolaatan paljastustilaisuudessa lyseon rehtori Antti Valve vuonna 1948.

Vaikuttaja Fredrik Cygnaeus

Fredrik Cygnaeuksesta tuli eräs aikansa suomalaisen kulttuurielämän merkittävimmistä vaikuttajista. Hän oli paitsi historioitsija ja runoilija, myös erityisen taitava ja arvostettu puhuja. Taide- ja kirjallisuuskriitikkona Fredrik Cygnaeus oli uranuurtaja. Toisin kuin monet muut, Cygnaeus osoitti harvinaislaatuista ennakkoluulottomuutta tukemalla Aleksis Kiveä jo tämän kirjailijanuran alkuvaiheessa.

Eräs osoitus Fredrik Cygnaeuksen tilannetajusta oli hänen organisoimansa ylioppilaskunnan kevätjuhla 13.5.1848. Juhlan poliittinen merkitys oli suuri: Samana vuonna, kun muuta Eurooppaa koetteli vallankumousten aalto, Suomessa onnistuttiin järjestämään rauhallinen juhla ylioppilaille, siis vallankumousherkälle väestönosalle. Haluttiin osoittaa Venäjän suuntaan, että Suomi on rauhallinen ja uskollinen maankolkka, jonne ei ole mitään tarvetta lähettää erikoisjoukkoja tilanteen kehittymistä seuraamaan.

Juhlan sujuminen pyrittiinkin varmistamaan etukäteen mm. valitsemalla juhlapuhujat tarkoin. Rauhoittava vaikutus laskettiin olevan jo sillä, että ylioppilaiden vuosia toistamaan pyyntöön omasta kevätjuhlasta ylipäätään vihdoin suostuttiin. Uuden tunnussävelen, Maamme-laulun, toivottiin vahvistavan heidän isänmaatunnettaan.

Cygnaeus oli aktiivinen jäsen lukuisissa kansallista kulttuuria edistäneissä yhdistyksissä, kuten Suomen Taideyhdistyksessä, joka oli hänelle erityisen tärkeä. Oman taidekokoelmansa professori ja valtioneuvos Fredrik Cygnaeus testamenttasi Suomen kansalle tarkoittaen sen ”ensimmäiseksi taidegallerian aluksi”. Kokoelmasta syntyi Cygnaeuksen galleria, joka on Suomen vanhin taidemuseo. Se avattiin yleisölle jo Cygnaeuksen kuolemaa seuranneena vuonna, 1882.

Hämeenlinnan pappilarakennus, jonka seinään Fredrik Cygnaeuksen muistolaatta kiinnitettiin Maamme-laulun 100-vuotispäivänä 13.5.1948, on sittemmin purettu. Sen paikalle valmistui vuonna 1961 nykyinen pappila-keskusseurakuntatalo.