Olympialaisten 5-ottelun muistolaatta
1962
Hämeenlinna oli Helsingin vuoden 1952 kesäolympialaisten toinen isäntäkaupunki. Olympialaisten nykyaikaisen 5-ottelun osuus käytiin Ahvenistolla. Kaupungin urheilulautakunta hankki tapahtuman kunniaksi vuonna 1962 muistolaatan. Niin paikalliset kuin matkailijatkin olivat "usein ihmetelleet, ettei tästä huomattavasta ja harvinaisesta tilaisuudesta ole säilytetty minkäänlaista merkintää urheilukeskukseen".
Olympialaisten maahockeyotteluiden muistolaatta
1988
Hämeenlinna oli vuoden 1952 kesäolympialaisten toinen isäntäkaupunki Helsingin ohella. Hämeenlinnassa Kaurialan kentällä järjestettiin puolet olympialaisten maahockeyotteluista. Nykyaikainen 5-ottelu käytiin Ahvenistolla.
Rainer Ansalahden muistolaatta
2001
Ahveniston Suojeluyhdistys sai Rainer Ansalahden (1931-2000) muistolaatan alkukesästä 2001. Sen lahjoitti edesmenneen ystävänsä muistoksi hautakiviveistäjä Matti Kaila ja laatta sijoitettiin Ahveniston urheilukeskuksen kahvioon.
Sotilaspoikareliefi
1998
Etelä-Hämeen Sotilaspoikien Perinnekilta ry:n teettämä sotilaspoikareliefi paljastettiin Linnan kasarmilla 14.11.1998. Sotilaspojat olivat siellä majoitettuina vuosina 1941-1944. Reliefin paljastuspuheen piti kauppaneuvos Aimo Vihervuori.
Suojeluskuntapiirin esikunnan ja Hämeenlinnan sotilaspiirin esikunnan muistolaatta
1991
Lukiokatu 4:ssä sijaitseva talo oli pitkään Suomen maanpuolustuksen käytössä. Siinä toimi Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin esikunta vuosina 1921-1944 ja Hämeenlinnan sotilaspiirin esikunta vuosina 1944-1990. Talon seinässä olevan muistolaatan paljastustilaisuus pidettiin kesäkuun alussa 1991 osana puolustusvoimien lippujuhlapäivän tapahtumia.
Uno Cygnaeuksen muistolaatta
1947
Suomen kansakoululaitoksen isäksi usein kutsuttu Uno Cygnaeus syntyi Hämeenlinnassa. Hänen kunniakseen kiinnitetty muistolaatta on eräs kaupungin ensimmäisistä. Laatta oli osa kaupungin kulttuurilautakunnan hanketta, jonka tarkoituksena oli merkitä kaikkien Hämeenlinnassa syntyneiden suurmiesten synnyintalot muistolaatoilla.
Upseerirannan muistolaatta
Jorma Parkkari
2006
Linnan kasarmilla alettiin kesällä 2005 peruskorjata vuonna 1913 rakennettua punatiilistä arvotaloa, jonka omistaa Kruunuasunnot Oy. Siihen tehtiin vuokrattavia huoneistoja. Perusparannetun talon harjannostajaisia vietettiin 12.1.2006 ja niiden yhteydessä paljastettiin kuvanveistäjä Jorma Parkkarin suunnittelema muistolaatta talon päätyyn. Samalla talo nimettiin Upseerirannaksi.
Vanhan ortodoksikirkon ja kirjaston muistolaatta
2000
Lokakuun alussa vuonna 2000 kiinnitettiin Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen porraspylvääseen muistolaatta, jossa kerrotaan rakennuksen historiasta. Aloitteen laatan hankinnasta teki Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta.
Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki
1929
Hämeenlinnan pääkirkon Raatihuoneenkadun puoleisella sivustalla on muistokivi Suomen sisällissodassa henkensä menettäneiden valkoisten muistoksi. Kysymys muistomerkin pystyttämisestä oli ollut esillä jo vuodesta 1923, mutta muistomerkin hankinnasta päätettiin lopullisesti vasta vuonna 1928.
Vuoden 1863 kielireskripti
Ahto Numminen
1963
Keisari Aleksanteri II saapui heinäkuussa 1863 tarkastusmatkalle Parolan varuskuntaan. Matkan yhteydessä hän otti maaherran virkatalossa Hämeenlinnassa vastaan senaattori J.V. Snellmanin, joka oli vedonnut keisariin suomen kielen aseman vahvistamiseksi. Tilaisuudessa ministerivaltiosihteeri Armfelt esitteli kielireskriptin eli käskykirjeen, jonka keisari sitten allekirjoitti.
