Hämeenlinnan taidemuseo

Moni paikallinen kuuluisuus on saanut oman muistomerkkinsä Hämeenlinnaan. Larin-Kyöstin Seuran aloitteesta Larin-Kyöstin patsas päätettiin pystyttää runoilijan syntymä- ja kotikaupunkiin. Veistos tilattiin hänen läheiseltä ystävältään, kuvanveistäjä Mikko Hovilta, ja runoilijapatsas paljastettiin Toripuistossa juhannusaattona vuonna 1962. Paljastustilaisuuteen osallistunut Hovi korosti taiteessaan muodon yksinkertaisuutta, huumoria ja omintakeisia oivalluksia.

Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Larin-Kyösti toivoi jo elinaikanaan, että hänen syntymäkotinsa saisi oman muistomerkkinsä. Runoilijan toive täyttyi kesällä 1949, jolloin kuvanveistäjä Aukusti Veuron toteuttama pronssireliefi paljastettiin Tampereentien varrella sijainneen syntymäkodin paikalla. Lukuisista julkisista veistoksistaan tunnettu Veuro opiskeli aikoinaan kuvanveistäjä-professori Emil Wikströmin johdolla, ja palkittiin Grand Prix -palkinnolla Pariisin maailmannäyttelyssä.

Hämeenlinnan Raatihuoneenkadun kävelykadulta löytyy Linjaali, kolmen taiteilijan yhteisteos. Valokuvataiteilija Marjukka Vainion kolmiosaisesta kasviaiheisesta kuvasta sekä kahden kirjailijan, Riitta ja Olli Jalosen, teksteistä koostuva teos on toteutettu menetelmällä, jossa kuviot syövytetään betonin sileään pintaan. Menneisyyden juuria ja uuden ajan ilmaisua laatoissaan yhdistelevä Linjaali on ensimmäinen tällä menetelmällä toteutettu julkinen teos.

Keskustassa sijaitsevan entisen postitalon rakennustöiden yhteydessä maakerroksista löydettiin vanhoja parkkisammioita ja parkittuja nahkoja. Löytöjen innoittamana postitalon urakoitsijat julistivat kuvanveistokilpailun, jonka voitti kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen. Hän sai tehtäväkseen suunnitella Nahkurien ammattikunnan muistomerkin, jolla haluttiin kunnioittaa käsityöläisten vanhoja ammattikuntia. Vuonna 1958 paljastettu realistinen veistos esittää karvaria, joka pitelee vuotia ja niin sanottua stryykkäysrautaa.

Hämeenlinnan entisen kirjaston ja nykyisen Kumppanuustalon puistikkoa koristaa klassisen hienostunut veistos nimeltään Nuoruus. Kuvanveistäjä Viktor Janssonin kipsimallin mukaan valetun pronssiveistoksen mallina toimi aikoinaan Janssonin kuvataiteilijatytär Tove, joka tuli tunnetuksi muumien luojana. Viktor Jansson toteutti tuottoisan uransa aikana useita sankaripatsaita, muotokuvia sekä hautamuistomerkkejä, muun muassa vapaudenpatsaat Lahteen ja Tampereelle.

Hämeenlinnalaissyntyisen Paavo Cajander työ runoilijana ja suomentajana vaikutti merkittävästi kotimaisen runouden kehitykseen. Hämeen Heimoliitto tilasi Cajanderin näköisveistoksen kuvanveistäjä Alpo Sailolta, joka oli myös syntyjään hämeenlinnalainen. Kesällä 1934 Toripuistossa paljastettu pronssinen muotokuva edustaa kuvanveistäjälle tunnusomaista tyyliä, joka sai vaikutteita antiikin klassisesta veistotaiteesta.

Hattelmalan päiväkodin pihassa on suurikokoinen maakumpu, jonka laelta löytyy neljä lasten piirrosten koristelemaa pronssista linnunmunaa. Kuvanveistäjä Olli Larjon ajan kuluessa muuntuva ympäristötaideteos Paikka sisältää myös kivien sisältä kantautuvan äänimaailman ja kaksitoista tervaleppää, joita pidettiin sielunpuina suomalais-ugrilaisessa mytologiassa. Puiden kasvaessa niiden keskipisteeseen jää aukko, josta voi seurata tähtikuvioita.

Moottoritien sillan kohdalla voi nähdä betonisen veistoksen tyylitellyt rakentajahahmot uurastamassa telineillään. Kuvanveistäjä Kari Juva suunnitteli alun perin Rakentajat-veistoksensa Suomen Rakennusurakoitsijaliiton kutsukilpailuun, mutta lopulta veistosidean lunasti Kummila Oy. Monumentaaliveistoksistaan tunnetun kuvanveistäjän teos luovutettiin Hämeenlinnan kaupungille Kummila Oy:n 50-vuotisjuhlan kunniaksi.

Tiina Torkkelin Sota ja rakkaus -veistos esittää eläinlääkintälottaa ja hevosen päätä. Lotan sylissä on hevosenkengistä koottu pallo, joka taiteilijan mukaan symboloi tulevaisuutta ja toivoa. Teoksen materiaalina on sinkitty kierrätysteräs. Veistos nähtiin ensimmäisen kerran Taidekeskus Salmelassa Mäntyharjulla vuonna 2018. Hämeenlinnaan teos hankittiin lahjoitusvaroin ja se sijoitettiin Kirjastonpuistoon, Kumppanuustalon viereen kesäkuussa 2019.

Hämeenlinnan Itsenäisyyden puistoon sijoitettu muistomerkki kunnioittaa Karjalan kannaksella Summassa käytyjen taisteluiden muistoa. Kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen pronssinen veistos paljastettiin 13.3.1965 talvisodan päättymisen 25-vuotispäivänä. Mannerheimin ratsastajapatsaan tekijänä tunnettu Tukiainen toteutti veistoksen kahdesta vastakkain olevasta massasta, joiden väliin on sijoitettu tulilinjaa kuvaavia pienempiä lohkareita.