Arjen abstraktioita – Kudelmia kokoelmista

10.10.2024 – 13.4.2025
Lohrmann-rakennus

Onko puhtaasti abstraktia taidetta olemassa? Minkälaisia abstraktioita löydämme omasta arjestamme? Kysymyksiä pohtii Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmia esittelevän näyttelysarjan ensimmäinen osa Arjen abstraktioita – Kudelmia kokoelmista. Kokoelmanäyttelyn ytimessä on Hämeenlinnan taidemuseoon talletettu Niemistö-kokoelma, joka sisältää suomalaista ja pohjoismaista nykytaidetta 1950-luvulta nykypäivään asti. Esillä on maalauksia, veistoksia, valokuvia, installaatioita, piirustuksia, grafiikkaa ja mediataidetta.

Arjen abstraktioita -näyttely esittelee Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmia abstraktin eli ei-esittävän taiteen näkökulmasta. Abstrakti taide kuuluu modernin taiteen ilmaisumuotoihin. Uusi asia se ei silti ole. Abstraktin taiteen elementit löytyvät ihmisten eri kulttuureissa valmistamista esineistä ja niiden koristelusta kautta aikojen.

Kuvassa Ola Kolehmaisen abtrakti teos.
Ola Kolehmainen, Opportunity for Eye to Contemplate, 2007, C print, diasec, 202 x 264 cm. Niemistö-kokoelma, Hämeenlinnan taidemuseo. Kuva Ola Kolehmainen.

Usein ajatellaan, että modernin taiteen tulee pyrkiä muuhun kuin koristeellisuuteen. Taide ilmaisee ajatusta, ideaa tai tunnetta, joka ei ole silmin havaittavissa. Se viittaa johonkin henkiseen – abstraktiin asiaan. Tyylipuhtaan abstraktin taiteen ihanteiden mukaan kuva ei esitä mitään muuta kuin itseään. Tällöin edes teoksen nimi ei johdata katsojan ajatuksia muuhun: nimi on Nimetön tai Sommitelma. 

Abstraktinkin taiteen lähtökohtana on usein taiteilijan kokemus arkimaailmasta. Teoksen kuvallinen idea perustuu taiteilijan tekemään havaintoon luonnosta tai omasta ympäristöstä. Aihe voi löytyä vuodenajoista, kansantekstiileistä tai arkkitehtuurista. Aiheen pelkistyminen kuvallisiin elementteihin – muotoihin, väreihin, rytmiin ja sommitteluun – tarjoaa katsojalle mahdollisuuden keskittyä esittävyyden sijasta havaintokokemukseen, uppoutua kuvaan.

Arjen abstraktioita – Kudelmia kokoelmista -näyttelyssä on teoksia seuraavilta taiteilijoilta: Rakel Ahtola, Martti Aiha, Göran Augustson, Juhana Blomstedt, Tuomas von Boehm, Kari Cavén, Jacob Dahlgren, Erik Enroth, Mauri Favén, Susanne Gottberg, Jorma Hautala, Eero Hiironen, Heikki Häiväoja, Maija Isola, Ola Kolehmainen, Matti Kujasalo, Antti Kytömäki, Kari Laitinen, Juhani Linnovaara, Ernst Mether-Borgström, Jukka Mäkelä, Leena Nio, Lars-Gunnar Nordström, Perttu Näsänen, Paul Osipow, Pauno Pohjolainen, Kimmo Pyykkö, Vesa-Pekka Rannikko, Mari Rantanen, Silja Rantanen, Mika Taanila, Osmo Valtonen, Sam Vanni, Hannu Väisänen, Lauri Välke ja Ilkka Väätti.

Lohrmann-rakennuksessa esillä oleva näyttelykokonaisuus kääntää näkökulmaansa kahdesti. Kokoelmanäyttely jatkaa teemoilla: Henki ja hekuma – Väristyksiä kokoelmista 6.5.–21.9.2025 ja Elämän näyttämöllä – Kohtauksia ja rooleja kokoelmissa 14.10.2025–15.3.2026.

Näyttelysarjan on kuratoinut Hämeenlinnan taidemuseon amanuenssi Tanja Pääskynen.

Augustsonin teos
Göran Augustson, Tila, 1968, öljy kankaalle, 124,5 x 130 cm. Niemistö-kokoelma, Hämeenlinnan taidemuseo. Kuva Sami Parkkinen.
Juhana Blomstedt, Aamu, 1998, akryyli kankaalle, 120 x 230 cm. Niemistö-kokoelma, Hämeenlinnan taidemuseo. Kuva Sami Parkkinen.

Tiesitkö?

Hämeenlinnan taidemuseo hallinnoi yli 8000 teosta sisältävää taidekokoelmaa, johon kuuluu teoksia Suomen taiteen kultakauden tärkeimpien taiteilijoiden merkkiteoksista nykytaiteen parhaimmistoon sekä Hämeen seudulla vaikuttaneiden taiteilijoiden teoksiin. Hämeenlinnan taidemuseon monipuolinen, useita eri kokonaisuuksia sisältävä kokoelma on aarreaitta täynnä tarinoita, ihanteita ja aatteita.