5.12.2018–16.2.2020

Käsitys suomalaisesta maisemasta muokkautui 1800-luvun lopulla. Tule kulkemaan tunnetuimpien taiteilijoittemme matkassa Suomen erämaamaisemista ihmisen muokkaamille kaskimaille ja kulttuurinäkymiin. Näyttelyssä on Eero Järnefeltin, Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja monien muiden kotimaan kuvia 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuun.

Ihanteellinen maisema

Käsitys suomalaisesta maisemasta muotoutui 1800-luvulla, kun taiteilijat kansallista identiteettiä etsiessään käänsivät katseensa kohti omaa maata, sen luontoa ja kansaa.

Sortovuodet ja kansallinen herääminen nostivat omien juurien etsimisen ja kuvaamisen tärkeäksi. Tällä niin sanotulla Suomen taiteen kultakaudella, noin 1880–1910, aiheita ammennettiin historiasta, kalevalaisesta mytologiasta, arkielämästä ja talonpoikaisesta työstä sekä kotimaan maisemasta. Kun taiteilijat yhä enemmän hakeutuivat opiskelemaan Pariisin taideakatemioihin ja työskentelivät pitkiä jaksoja ulkomailla, he irtautuivat myös kansallisesta paatoksesta.

Kotimaan kasvot -näyttelyn maalauksissa kiteytyy näkemys suomalaisesta identiteetistä, luonnosta ja ihmisestä. Viljelysmaiden ja metsäisten mäkien rytmittämä ja järvien kirjoma maisema kiteytyi vähitellen kansallismaisemaksi.

Aikakauden merkkiteoksia

Näyttelyssä nähdään kolmekymmentä Fortumin Taidesäätiön merkkiteosta. Taidesäätiön kokoelmat saavat näyttelyssä rinnalleen Hämeenlinnan taidemuseon merkkiteoksia.

Näyttelyn taiteilijoita ovat mm. R. W. Ekman, Werner Holmberg, Nina Ahlstedt, Fredrik Ahlstedt, Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Pekka Halonen, Victor Westerholm, Victoria Åberg, Elin Danielson-Gambogi, Helmi Biese, Fanny Churberg ja Lennart Segerstråle.