Sortokausien (1899-1905 ja 1908-1917) toimenpiteet Suomen venäläistämiseksi kuohuttivat täällä mielialoja. Varsinkin ylioppilaspiireissä oltiin valmiita aseelliseen vastarintaan. Tätä ajatellen ylioppilaille ryhdyttiin vuonna 1915 antamaan sotilaskoulutusta Saksassa.

Asianajaja Fritz (Adolf Fredrik) Wetterhoff (1878-1922) oli eräs taustalla vaikuttaneista avainhenkilöistä. Jo alkusyksystä 1914 hän oli esittänyt eräälle saksalaiselle lähetystösihteerille, että Suomeen oli saatava Saksan tiedusteluverkosto, maan vapausliike oli organisoitava ja sille oli koulutettava sotilasjohtajia. Seuraavana vuonna Wetterhoff perusti Berliinin toimiston hoitamaan orastavan jääkäriliikkeen järjestelyjä.
Historiantutkimuksessa Wetterhoffia on pidetty milloin jääkäriliikkeen esitaistelijana, milloin pelkkänä seikkailijana. Vastaavia Suomen vapauttamishankkeita oli laitettu alulle monella taholla, mutta Wetterhoffin johtamasta tuli lopulta elinvoimaisin. Hänen merkityksensä oli juuri jääkäriliikkeen alkuvaiheissa tärkeä. Myöhemmin hän joutui epäsuosioon arvosteltuaan hankkeen muiden osapuolten toimintaa ja epäiltyään, että Saksa käytti jääkäriliikettä vain omiin itsekkäisiin tarkoituksiinsa.

Fritz Wetterhoffin muistolaatta paljastettiin Hämeenlinnan Historiallisen Seuran toimesta 21.9.1968. Hämeenlinnaan hänet liittää kaupungin lyseossa suoritettu ylioppilastutkinto sekä toiminta Hämeenlinnan maistraatin jäsenenä, vt. pormestarina ja kaupunginviskaalina vuosina 1906-1912. Työkoulun johtajatar Fredrika Wetterhoff oli hänen tätinsä.

Fritz Wetterhoff oli jo omana aikanaan kiistelty hahmo, käytökseltään sulava ja puhujana erittäin taitava. Hänellä oli suhteita vaikutusvaltaisiin henkilöihin, mutta suureellinen elämäntapa aiheutti hänelle taloudellisia vaikeuksia. Hänen seksuaalinen suuntautuneisuutensa aiheutti epäluuloisuutta. Wetterhoff siirtyi Suomesta Berliiniin vuonna 1913.