KAIN TAPPER (1930–2004)
Jean Sibelius (Nuori Sibelius)
1964
pronssi
Hämeenlinnan kaupungin kokoelma

Puistoissa voit myös törmätä hämeenlinnalaisiin suurmiehiin. Näistä tunnetuin lienee säveltäjämestari Jean Sibelius, jolle Hämeenlinnassa on omistettu oma puistokin. Keskeiseltä paikalta nimikkopuistonsa siimeksestä Nuori Sibelius seurailee kaupungin elämää ja puistossa liikkujia. Kuvanveistäjä Kain Tapperin vaikuttava veistos on vuodelta 1964. Jean Sibeliuksen varhaisvuosien tunnelmaa voi aistia muutaman korttelin päässä puistosta sijaitsevassa Sibeliuksen syntymäkoti -museossa.

Veistoksen vaiheet

Aloite Jean Sibeliuksen patsaan saamiseksi Hämeenlinnaan tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 1936. Säveltäjä itse kuitenkin suhtautui hankkeeseen vastahakoisesti, ja hanke liikahtikin eteenpäin vasta Sibeliuksen kuoleman jälkeen vuonna 1957, kun Hämeenlinnan kaupunginhallitus nimesi asiaa hoitamaan patsastoimikunnan.

Monumentin sijoituspaikasta syntyi aluksi erimielisyyttä, mutta vuonna 1961 kaupunginvaltuusto päätti, että veistos sijoitetaan Tähtipuistoon, joka samassa yhteydessä nimettäisiin uudelleen Sibeliuksenpuistoksi. Puistoalue oli historiansa aikana toiminut muun muassa Suomen sisällissodassa vuonna 1918 kaatuneiden saksalaisten hautapaikkana. Hauta ja sen muistomerkki siirrettiin vuonna 1962 Hämeenlinnan Vanhalle hautausmaalle keskustan länsilaidalle.

Jean Sibeliuksen veistoksen tiimoilta julistettiin vuonna 1961 valtakunnallinen veistoskilpailu. Patsastoimikunta asetti kilpailun luonnoksille ehtoja, ja niissä toivottiin, että veistoksessa Sibelius kuvattaisiin olemukseltaan nuorena ja luomisvoimaisena. Kilpailuun jätettiin kaikkiaan 49 ehdotusta, ja tulos julistettiin syyskuussa 1962. Ensimmäisen palkinnon saivat kuvanveistäjät Heikki Nieminen ja Kain Tapper. Kolmas palkinto annettiin kuvanveistäjä Heikki Konttiselle. Patsastoimikunta ehdotti tilattavaksi Kain Tapperin työn Kasvumiljöössä.

Veistoksen juhlallinen paljastustilaisuus pidettiin Sibeliuksen syntymäpäivänä 8.12.1964. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen puolisoineen oli läsnä tilaisuudessa. Paljastuspuheessaan presidentti Kekkonen totesi, että

Sibeliukselle voitaisiin pystyttää muistomerkki yhtä hyvin mihin tahansa maailman metropoliin, mutta kaikkein parhaiten se kuitenkin sopii hänen syntymä- ja koulukaupunkiinsa.

Kuvanveistäjä Kain Tapperin Jean Sibelius -veistos on valettu pronssiin vuonna 1964 Herttoniemen Taidevalimossa. Jalusta on veistetty Jyväskylän mustasta graniitista Saarisen Kiviveistämössä Helsingissä. Samassa yhteydessä arkkitehtiylioppilas Sakari Laitinen ja Kain Tapper tekivät suunnitelman puiston uudesta yleisilmeestä.

Kain Tapper

Kuvanveistäjä Kain Tapper  syntyi 6.6.1930 Saarijärvellä ja kuoli 17.8.2004 Helsingissä. Tapperin isä oli keskisuomalainen maanviljelijä. Tapperin lapsuudenkoti oli erityisen kulttuurimyönteinen, ja siellä myös lapset pääsivät harjoittamaan omia kädentaitojaan nuoresta iästä lähtien. Tapperin äiti oli itseoppinut lahjakas veistäjä ja isä järjesti lapsilleen taidekilpailuja. Perheen kaikista neljästä pojasta tuli taiteilijoita.

Kain Tapper on suomalaisen kuvanveistotaiteen merkittävimpiä ja tärkeimpiä edustajia. Hän käytti taiteessaan uskollisesti perinteisiä kuvanveiston materiaaleja, puuta ja kiveä. Tapperin tuotannossa näkyy kunnioitus materiaaleja ja niiden käsittelyä kohtaan. Tapperin taiteen lähtökohtana oli suomalaisen luonnon moninaisuus, vuorokauden ja vuodenaikojen vaihtelu. Hänen teostensa pintakäsittely, taidokas patina ja luonnonmuotoja muistuttavat orgaaniset muodot puhuttelevat taideyleisöä myös tänä päivänä