KÄÄNNEKOHTA – suomalaisia 1950–60-lukujen kirjankansia ja ajan innoittamaa kuvataidetta
14.10.2022–30.4.2023
Käännekohta paneutuu suomalaisten 1950–60-luvun kirjojen kansiin sekä kansi- ja kuvataiteen suhteeseen. Näyttely kuvaa suomalaisen kirjankansitaiteen yhtä kultakautta Martti Mykkäsen ja Ahti Lavosen tuotannon kautta. Mykkänen (1926–2008) oli graafikko, Lavonen (1928–1970) kuvataiteilija. Kumpaakin ajoi ilmaisun vapaus; toista hallitummin, toista hillittömämmin. Kaksi erilaista näkökulmaa aikaan ja kirjataiteeseen täydentävät toisiaan. Näyttelyn sisältö laajenee nykytaiteeseen: kuvanveistäjä Panu Rytkösen (s. 1983) teos The Roadtrippi – 1950-luvulta 2020-luvulle (2022) on saanut innoituksensa 1950–60-lukujen suomalaisista kirjoista ja niiden tekijöiden omistuskirjoituksista.
Näyttely ovat kuratoineet toimittaja ja tietokirjailija Ville Hänninen sekä Hämeenlinnan taidemuseon amanuenssi Soile Ollikainen.
Näyttelyn yhteydessä on julkaistu Ville Hännisen uusin kirja Käännekohta: kansitaiteen nousu 1950–60-luvuilla. Kirjan kustantajana toimii Hämeenlinnan taidemuseo, ja sen graafisesta suunnittelusta ja taitosta on vastannut graafinen suunnittelija Ville Tietäväinen. Tutustu julkaisuun tarkemmin Julkaisut-sivustolla.
Uuden ajan airueet: Ahti Lavonen ja Martti Mykkänen
Käännekohta kuvaa kulttuurisesti kiinnostavaa hetkeä, jolloin suomalainen kirjataide tuntui muuttuvan nopeasti. Uudistamisen halu ilmeni toisen maailmansodan jälkeisillä vuosikymmenillä kaikissa ilmaisumuodoissa kuvataiteista jazziin. Se ilmeni voimakkaasti myös kirjasuunnittelussa, johon vaikuttivat niin kirjallinen modernismi kuin visuaaliset virtauksetkin. Samaan aikaan kun kotimainen design kiinnosti maailmalla, toimivat kuvittajat, mainosgraafikot ja kirjankansisuunnittelijat uuden airuina Suomessa.
Martti Mykkänen oli 1950–60-luvuilla Suomen merkittävimpiä mainosgraafikoita ja ennen kaikkea kirjankansitaiteilija, joka ehti parissa vuosikymmenessä loihtia valtavan kansituotannon. Mykkänen suunnitteli vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa 450 kirjankantta. Hänen suunnittelutyötään luonnehtivat muun muassa paperileikkaukset, kollaasitekniikka, räiskyvä julistemaisuus ja veistoksellinen typografian käyttö. Erityisen taitava Mykkänen oli luomaan kirjaimista enemmän kuin pelkkiä kirjaimia, tekemään niistä yhtä aikaa puhtaan selkeitä mutta dekoratiivisia. Se näkyi yksittäisten kirjankansien lisäksi Mykkäsen suunnittelemissa aikakauslehdissä ja julkaisusarjoissa.
Ahti Lavonen oli Suomen kuvataiteen 1960-luvun kärkinimiä ja niin sanotun Brondan vintin taiteilijaryhmän jäsen. Hän edusti Suomea kahdesti Venetsian ja kerran Sao Paulon biennaalissa. Suomessa Lavosen läpimurto tapahtui viimeistään nykytaidetta esitelleessä ARS 61 -näyttelyssä. Kirjankanistaiteilijana Lavonen suunnitteli Kustannusyhtiö Otavalle 1960-luvun aikana kaikkiaan ainakin 24 runokirjan ja kaksi romaanin kantta. Lisäksi hän teki kannen oman Amos Andersonin yksityisnäyttelynsä katalogiin sekä kannen kuvituksineen Kalevi Lappalaisen Trippi-runojulisteeseen. Kirjataiteellaan Lavonen toi ajan kuvataiteen ajatuksia suomalaiseen kirjankansisuunnitteluun. Lavosen maalauksissa olennaisia ovat paitsi värit ja muodot myös jäljet pinnassa: käytetyistä materiaaleista, erilaisista painaumista ja uurtumista. Maalausten tunnelmien lisäksi Lavosen kirjankansien ulkonäköön ovat vaikuttaneet hänen vapaat tussipiirroksensa. Kirjoissa Lavonen korosti luonnollisia ja luonnonvoimaisia vetoja ja muotoja.
Kuvataiteilija Panu Rytkösen teos The Roadtrippi – 1950-luvulta 2020-luvulle on surrealistinen ja vinksahtanut matka
Kolmannen näkökulman Käännekohta-näyttelyssä 1950–60-lukujen leikkisyyteen ja ajan kirjataiteen henkeen tuo kuvanveistäjä Panu Rytkönen (s. 1983), jonka Käännekohta-näyttelyä varten toteuttama teos pohjautuu 1950–60-luvun kirjoihin ja niiden tekijöiden omistuskirjoituksiin. Teos syntyi taiteilijan kirjastosta löytyneiden seitsemän kirjan innoittamana ja niiden välisenä vuoropuheluna. Mukana ovat mm. Kalevi Lappalaisen kirjoittama ja Ahti Lavosen kuvittama runoteos Trippi (1966), Väinö Linnan teos Tuntematon sotilas (1954, WSOY), Hannu Salaman teos Juhannustanssit (1964, Otava) sekä Marko Tapion teos Se kesä on mennyt (1964, WSOY).
Rytkösen teos The Roadtrippi – 1950-luvulta 2020-luvulle (2022) on surrealistinen ja vinksahtanut matka, mielenlento. Matkalla pohditaan 1950- ja 1960-luvun henkeä, mitä siitä on jäljellä ja mitä kadonnut. Ovatko aikakauden haaveet hävinneet vai onko jotain säilynyt?
Panu Rytkönen on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta 2008. Hänen viimeisimmät yksityisnäyttelyt ovat olleet Galleria Sculptorissa (2022), Galleria Huudossa (2020) sekä Forum Boxissa (2018).
Ahti Lavonen, Sommitelma valon teemalle, 1966, sekatekniikka kankaalle, 130 x 130 cm, Hämeenlinnan taidemuseo. Kuva: Reima Määttänen, Hämeenlinnan taidemuseo.
